Heipä hei ja ihanaa maaliskuuta! Virallisesti kevät on siis alkanut ja bongasin tuossa viime lauantaina jo ensimmäisen pehmisautonkin autotien levähdyspaikalta. Ei tosin pysähdytty pehmikselle, mutta silti. Tuo aurinko kyllä kummasti piristää niin paljon mieltä! Ajattelin tulla pitkästä aikaa päivittämään viime aikojen suosikkeja ja mukaan mahtuu myös pari inhokkia eli sellaista juttua, joita en vaan millään voi suositella kenellekään.

  Tää Valion kreikkalainen jogurtti on ollu jo monta kuukautta mun ehdoton suosikkiherkku! Siis niin hyvää ja tuo kookos.♥ Näitä on kaupassa monia eri makuja, mutta tää kookos on kyllä lemppari ja sitten uuniomena on kans hyvää. Käyn näitä hakemassa aina Valion tehtaanmyymälästä, koska nää on 20 senttiä halvempaa siellä kun tavallisessa kaupassa. Ootteko ikinä maistanu näitä?

  Bongasin yks kerta netistä termin "erityisherkkä" ja se iski ja lujaa. Löysin nimittäin itseltäni näitä piirteitä ja vahvasti. Erityisherkkyyteen kuuluu syvällinen tiedon prosessointi, kuormittumisalttius, vahva eläytymiskyky ja tarkka havainnointikyky. Täähän on nyt kauhea muoti-ilmiö ja sen huomas esimerkiksi kirjastosta, kun yritin tätä Erityisherkkä ihminen -kirjaa etsiä, niin varauksia oli reilusti yli kymmenen. Onneks mulla on korkeakoulukirjastoon kortti vielä, niin sain tän päivässä.  En erityisemmin pidä siitä, että ihmisiä leimataan niin vahvasti, koska jokainen kuitenkin on yksilö, mutta silti onhan se hieno fiilis, kun lukee jotain juttua ja tajuaa "toihan on ihanku minä". Mua kiinnostaa sitä paitsi kovasti kaikki psykologiaan liittyvät asiat ja tää kirja on siksi täällä suosikeissa. Pitäis vaan enemmän lukea tällasia kirjoja, koska näistä on hyötyä sekä itselle että sosionomin ammatissa.

  Viime lauantaina kävin vihdoin Vaasassa shoppailemassa ja hankin itselleni kauan haaveilemani Gina Tricotin korkeavyötäröiset Molly -farkut mustana. Oikeesti nää on niin parhaat farkut! En enää muita pidäkään. No okei, okei, eihän mun farkkukokoelma mikään iso ole, sillä oon menny yksillä farkuilla viimesen vuoden ja nekin tosiaan on nää Mollyt, mutta farkunsinisenä. Oon muidenkin blogeista lukenut, että nää farkut lukeutuu heidänkin lemppareihin ja näitä on verrattu myös Dr.denim -farkkuihin joten jos et ole käynyt sovittamassa näitä ikinä, niin kannattaa käydä. Ja vinkki, nää on oikean kokoset just sillon kun ne kiristää vähän joka puolelta, mutta ne saa silti kiinni. Ne nimittäin venyy käytössä. Itse tein sen virheen ekalla kerralla, että ostin liian isot farkut, koska sovituskopissa ne tuntu hyviltä. No nehän sitten tietysti veny aivan liikaa. Joten mitä tiukemmat ja mitä vaikeampi ne on sovituskopissa laittaa jalkaan, niin sen parempi! Pesen näitä muutenkin tosi harvoin, mutta kun ne pesee, niin ne menee takaisin muotoonsa ja on yhtä tiukat kuin kaupasta ostettaessa. Ihan kestosuosikit siis.♥

  Harvoin ostan pojalle mitään vaatteita uutena, mutta tää oli niin siisti paita, että oli pakko viime syksynä tää Lindexiltä hakea. Ostin sillon vähän isompaa kokoa ja nyt tää on ollu käytössä melkein koko viikon. Tää on sitä paitsi Timonkin lempparipaita. Kovasti se jaksaa tätä kehua ja toivoo, että silläkin ois samanlainen. Haha.

  Ja sitten päästään niihin inhokkeihin. Oon saanut tämän matkakokoisen Lorealin Elnett Satin hiuslakkapullon kauan sitten Livboxista ja siitä asti tämä on ollut mun kylppärin kaapissa vaan viemässä tilaa. Hiuslakkana tää on ihan hyvää, mutta tämän tuoksu... Ihan hirveä! Mulla ei yleensä mikään ota henkeen, mut tää on niin voimakkaan tuoksuinen et ihan pistelee ja henkeen ottaa. Ei tätä vaan voi käyttää! Tuoteselosteessa lukee vielä "uusi raikas tuoksu". Juu ei!

  Kerrankin mä ajattelin kokeilla uutta ripsiväriä ja pieleen meni. Tässä Maybelline New Yorkin Lash Sensational ripsivärissä oli kyllä niin monta miinusta, että odotan vaan sitä päivää, kun saan tämän heittää roskiin. Ensinnäkin harjaan tulee aivan liikaa ripsiväriä ja ripsivärin laittaminen on yhtä taiteilua, ettei ripsiin tulis yhtään liikaa ripsaria, kun en halua sellasia hämähäkin jalkoja. Sen lisäksi, että sitä tulee liikaa, niin helposti tulee paakkuja mukana. Toiseksi tätä ei meinaa saada silmistä pois millään. Tämän ei pitäisi olla veden kestävää, mutta tätä saa hinkata veden kanssa ja puhdistusaineella ja silti lähtee tosi huonosti. Mun aikasemmat ripsivärit on kyllä lähteny hyvin pelkällä vedelläkin ja meikin puhdistukseen käytän yleensä jotain Nivean puhdistusmaitoa. Pystyn tästä lähin siis tutussa ja turvallisessa!

Linkkaan tänne taas Juha Tapiota, mutta tällä hetkellä ihan suosikki ja koska lauantaina meen taas sen keikalle.♥ Joten sori tää hehkutus, mutta on se vaan niin.♥ Haha. Ja tää biisi!

Testissä Hurraw! -huulirasvat

  Mä tuun vähän jälkijunassa monessakin asiassa, niin kuin tässäkin. Oon nähnyt näitä Hurraw! -huulirasvoja blogeissa jo vaikka kuinka kauan, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi ostaa niitä testiin. Mutta nyt yks päivä otin selvää, missä Seinäjoella niitä myydään. Ja huh, kun aattelin aluks et niitä ei myydä missään kaupassa täällä! Mut onneks Emotion liikkeessä näitä oli! Olin katsellut etukäteen netistä näitä eri makuja ja lemppariksi päätyi kookos ja vanilja. Ostoskoriin mulla päätyi kuitenkin kookos ja greippi, koska vanilja oli tietysti sillä hetkellä loppuunmyyty.
  En ole tästä asiasta varmaan koskaan maininnut blogissa, mutta mähän oon ollu ala-asteelta lähtien huulirasvariippuvainen. Oikeesti. Justiin tuossa joku aika sitten käskin Timon mun kanssa etsimään huulirasvaa ennen nukkumaanmenoa, koska en vaan voi mennä nukkumaan jos en hampaiden pesun jälkeen laita huuliini huulirasvaa. Jos lähden jonnekin, niin kaksi asiaa, mitä otan aina mukaan; kännykkä/lompakko ja huulirasva. En yksinkertaisesti voi lähteä ilman huulirasvaa minnekään ja jos vahingossa käy niin, että huulirasva jää kotiin, niin se on ihan kamalaa ja huulia alkaa kuivaa juuri sillä hetkellä, kun tajuan huulirasvan jääneen kotiin. Oon yleensä pärjänny kahdella huulirasvalla, niin että toinen on aina sängyn vieressä ja toinen esimerkiksi takin taskussa, mutta nykyään se ei enää riitä. Tuo meidän poika on hyvin taitava ottamaan leikkeihinsä mun huulirasvat ja niitä löytyykin ties mistä sohvan alta ja lelulaatikoista. Siksi päätin ostaa pari huulirasvaa lisää ja päädyin testaamaan näitä paljon puhuttuja Hurraw! -huulirasvoja.
  Hurraw! -huulirasvat ovat täysin luonnonkosmetiikkaa ja huulirasvat valmistetaan täysin vegaanisista, raaoista ja luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista. Jopa kaikki värit ja maut ovat luonnonmukaisesti saatuja. Makuja onkin laidasta laitaan lakritsista limeen ja kahvista sitruunaan. Osa huulirasvoista tuovat huulille pienen sävyn kuten kaneli ja kirsikka. Niitä ajattelin kokeilla seuraavaksi näiden jälkeen.

  No mikä sitten oli tällaisen huulirasvariippuvaisen tuomio näille huulirasvoille? Se täytyy ensimmäisenä sanoa, että rakastan kaikkia huulirasvoja, missä on joku maku. Sellasia tekis vaan mieli syödä. Haha. Kookos oli paljon voimakkaampi maku kuin greippi ja muutenkin tykkäsin kookoksesta paljon enemmän. Muuten koostumuksessa ei oikeastaan eroa ollut. Sen huomasin, että näitä huulirasvoja piti laittaa huuliin aika paljon, jotta saa pidempiaikaisen vaikutuksen. Jos laitoin huulirasvaa ihan sipaisun, niin tuntu, että sitä sai hetken päästä olla laittamassa taas lisää. Siitä vähän miinusta, koska nämä huulirasvat ovat aika kalliita 5.50-6€/kpl, niin luonnollisesti ne kuluvat nopeasti jos huulirasvaa täytyy laittaa niin paljon. Jostain syystä nämäkään huulirasvat eivät sovi mulle päivittäiseen käyttöön. Olisin kyllä ajatellut toisin, sillä nämä ovat luonnon omista raaka-aineista valmistetut. Mulla nimittäin on herkät huulet enkä voi esimerkiksi käyttää huulikiiltoja tai huulipunia ja osat huulirasvat ovat myös poissuljettuja, koska mun huulet rohtuvat niistä päivittäisessä käytössä. Alan jo miettiä, että mikä ainesosa sen reaktion tekee. Mulla on käytössä myös ihan perus Vitalis -huulirasva ja sitä voin käyttää koko ajan ilman, että huulille tapahtuu yhtään mitään ikävää. Käytänkin yleensä sen rinnalla näitä erilaisia makuhuulirasvoja. Mutta kyllä nää Hurraw! -huulirasvat kosteuttaa huulia ja tekee niistä pehmeät eli hoitavat siis asiansa hyvin ja plussaa ehdottomasti kattavasta makukokoelmasta, kivasta muotoilusta sekä luonnonmukaisesta valmistuksesta! Ostan näitä kyllä jatkossakin!

Ootteko te jo testanneet näitä huulirasvoja? Mikä on teidän mielestä paras "maku"? :)