Oon ihan yllättynyt, kuinka suosittu tuo viimeksi julkaistu Nuorena naimisiin -postaus oli. Sitä on nimittäin katsottu melkein yhdeksänkertainen määrä verrattuna mun muihin postauksiin! Siitä tulikin mun blogin toiseksi suosituin postaus. Joten ilmeisesti tuo "Pintaa syvemmälle" -postaussarja jatkuu ainakin koko tämän vuoden, jos se kerta oli noin suosittu. Kiitos myös ihan älyttömästi kaikista kommenteista, joita siihen tuli.♥ Mutta nyt päivän aiheeseen eli sisustuspostaukseen!

  Joulun jälkeen teimme reissun Ikeaan ja ostin sieltä muutaman uuden jutun eteiseen. Beigen värinen tähtimatto sai väistyä ja ostimme tummanharmaan Morum -maton. Lastenhuoneessa olleet Ikean dröna -laatikot saivat mennä roskiin/varastokäyttöön ja laitoin lelukoreiksi valkoiset rottinkikorit, jotka ennen olivat eteisessä. Toivottavasti ne ovat kestävempiä! Eteiseen ostin sitten tummanharmaat korit tuohon Kallax -hyllyyn.

  Meillä ei ole eteisessä mitään vaatekaappia, mutta emme oikeastaan tarvikaan. Tuulikaapissa on naulakko ja kenkäteline ja sitten erikseen on vielä tässä eteisen puolella naulakko hattuhyllyllä. Harmaissa koreissa on säilössä kahden aikuisen ja kahden lapsen pipot, hanskat, huivit yms. Jokaisella onkin oma kori ja hyvin mahtuu. Muut kausivaatteet kuten kesätakit yms. olemme säilöneet vaatehuoneeseen joten tässä eteisessä on säilössä vain ne vaatteet, joita tarvitsemme tällä hetkellä. Paitsi pipot ja kaulahuivit ovat noissa koreissa ympäri vuoden. Hattuhyllyn päällä on vielä yksi rottinkikori, jossa on lasten vaatteita lisää kuten vielä liian suuria kenkiä odottamassa.

  Viikonloppuna teimme vielä yhden muutoksen meidän koko asuntoon, sillä ostimme K-raudasta Led-valaisimia keittiön, lastenhuoneen, olohuoneen ja eteisen kattoon. Joten tästä eteisestä sai nuo keltaista valoa tuovat Plafondi -kattolamput lähteä. Nyt oon erittäin tyytyväinen meidän kodin valaistukseen. Kuinka paljon sitä voikaan asunnon ilme muuttua pelkillä valojen väreillä. Vasemman puoleinen kuva on ihan selkeästi kellertävä, kun oikeanpuoleinen kuva on just täydellisen värinen omasta mielestäni. Ja kyllä muuten on kirkkaita lamppuja!

   Mielestäni eteisen seinät ja tuo Kallax -hylly kaipaisi jotain pientä piristystä ja oonkin ajatellut jos hankkisin jotain tauluja tai muita sopivia sisustusjuttuja. Muuten olen kyllä tyytyväinen tähän meidän eteiseen. Se on nyt myös sopusoinnussa olohuoneen kanssa, jonne ostimme tummanharmaan nukkamaton. Näin sitä vaan muuttuu ilme kertaheitolla tummempaan. Kuvia entisestä eteisestä löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.

Pintaa syvemmälle 1 - Nuorena naimisiin

Postauksen kuvat: Snow White Photography 

  Olen ajatellut, että joka kuukauden viimeinen sunnuntai julkaisen vähän tällaisen syvällisemmän tekstin jostain ajankohtaisesta aiheesta tai omasta henkilökohtaisesta elämästä jotain, mitä mä nyt keksin. Olen antanut tälle postaussarjalle nimeksi "Pintaa syvemmälle" ja tässä tulee sarjan ensimmäinen osa. Voitte kertoa kommenttiboksiin mielipiteitänne aiheeseen liittyen tai ylipäätänsä mielipiteitä tästä postaussarjasta, et jatkanko tällaisia vähän syvällisempiä aiheita vai pysytäänkö pinnallisemmissa jutuissa.

  Olin 19-vuotias, kun sanoin alttarilla tahdon aviomiehelleni, joka myös oli ensimmäinen seurustelusuhteeni. (minä kun en laske niitä parin viikon suhteita seurusteluksi) No okei, täytin häistä parin kuukauden päästä 20-vuotta, mutta monen mittapuulla se on silti nuorena. En tiedä edes miksi, mutta haaveilin, että pääsisin nuorena naimisiin ja halusin perustaa perheenkin nuorena. Se ei ollut itselle tosin mikään pakko ja jos en olisi kumppania löytänyt, niin ajattelisin, että niin sen kuului mennä. Onhan 19-vuotias nuori, mutta koen, että se on niin yksilökohtaista ja pariskuntakohtaista, onko valmis vielä menemään naimisiin.
  Kun astelimme alttarille, olimme siihen asti seurustelleet melkein viisi vuotta ja tunsimme toisemme jo hyvin. Halusimme jakaa elämämme toistemme kanssa ja aloittaa yhteisen elämän avioparina. Olimme onnellisia ja rakastuneita ja sitä olemme edelleen näin reilun kuuden vuoden naimisissa olon jälkeen. Jos olisin seurustellut viiden vuoden sijasta vuoden tai pari niin en varmaankaan olisi uskaltanut mennä naimisiin sen ikäisenä. Toisaalta vaikea sitä on näin jälkikäteen sanoa. Kyllähän mä ennen häitäkin vielä mietin, että onko tässä nyt se ihminen kenen kanssa haluan viettää lopun elämäni, mutta mielestäni se on ihan normaalia, kun en itse ainakaan hepposin perustein naimisiin mennyt ja niin isosta päätöksestä oli kyse. On myös niitä ihmisiä, ketkä eivät halua mennä naimisiin ollenkaan tai menevät vasta monen kymmenen vuoden seurustelun jälkeen ja se on ihan ok. Ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella on erilainen elämänpolku.

   Olen myös ollut aika realisti ja jalat maassa oleva tyyppi tällaisissa isoissa päätöksissä. En ole maalaillut avioliitosta mitään pilvilinnoja tai ajatellut sen olevan jotenkin aivan ihanaa vaaleanpunaista hattaraa. Ajattelen, että avioliitto ei todellakaan poista suhteesta ongelmia, mutta lisää ongelmia avioliitto ja parisuhde ylipäätänsä saattaa tuoda, koska kaksi ihmistä tuo siihen suhteeseen oman rikkinäisyytensä ja elää niin läheisessä ihmissuhteessa. Itselle avioliitto tuo myös turvaa, koska ajattelen, että siitä ei ole niin helppo lähteä tai ei tule hetken mielijohteesta riidan keskellä kirjoitettua eropapereita ja vielä lähetettyä niitä. Kun ollaan molemmat alttarilla sanottu "tahdon", niin myös se tuo luottamusta suhteeseen ja siihen, että toinen on tosissaan ja haluaa tehdä työtä meidän suhteen eteen. Toki tiedostan sen, että elämässä saattaa tulla eteen kaikenlaista ja voin vain omasta puolestani sanoa, että olen tässä mukana 110%.

  Monesti puhutaan siitä, että tietääkö oikeasti nuorena, mitä rakkaus on tai haluaako millaisen kumppanin. Jos itse muuttuu, niin haluaako enää olla sen saman kumppanin kanssa? Onhan se totta, että hyvin paljon ihmiset muuttuu erityisesti nuorena, mutta sitä muuttumista tapahtuu myös vanhempanakin ja silti niitä eroja tulee, vaikka olisi mennyt naimisiin vasta myöhemmin. Mä itse näen tärkeänä sen, että rakastuu siihen kumppaniinsa aina uudelleen ja uudelleen ja pitää huolta kommunikoinnista. Alkaahan se toinen tuntua vieraalta jos ei keskustele kuin arkisia asioita ja samaan aikaan toinen muuttuukin. Enkä mä usko myöskään siihen, että kukaan olisi koskaan täysin valmis avioliittoon vaan siinä kasvetaan ihmisinä ja opitaan rakastamaan toista. Se on elämän mittainen matka, eikä aina todellakaan ole helppoa löytää toiseen yhteyttä. Mutta jos molemmilta löytyy tahtoa etsiä sitä yhteyttä monen vuoden jälkeenkin, niin uskon, että se kantaa suhteessa pitkälle.

  Ollaan Timon kanssa puhuttu näin myöhemmin, että oltiinhan me tosi lapsia silloin ja ainakin itse olin monessa asiassa tosi ehdoton esimerkiksi hääjuhlaan liittyen. Jos nyt saatais päättää, niin hääjuhlat olisivat erilaiset monellakin tapaa. Mulle oli esimerkiksi myös tärkeää, että maksamme häämme kokonaan itse tai siirrämme häitä. Ehkä se on ollut sitä itsenäisyyttä tai kypsyyttä (tai jääräpäisyyttä), ettemme edes olettaneet vanhempiemme maksavan mitään. No, emme joutuneet siirtämään häitä vaan saimme juhlia häitämme syksyllä 2011. Ja näin reilun kuuden vuoden jälkeen, niin ei kyllä kaduta kumpaakaan, että menimme naimisiin nuorina. Aika ei olisi voinut olla parempi meidän elämässämme.♥

Mitä te ajattelette nuorena naimisiin menemisestä? Oletko itse mennyt nuorena naimisiin vai vasta myöhemmin vai haluatko naimisiin ollenkaan?

Vuoden ensimmäiset asukuvat

"Jos kaikki rakastettais toisii niinku itteään,
niin oisko tää nii toivotonta tarpomista sittenkään?"

  Hei! Tässä tulis nämä asukuvat, jotka on kuvattu viikko sitten sunnuntaina, kun olin seurakunnalla musiikkivastuussa. On vähän harmittanut, että ollaan koko viikko oltu kipeinä, eikä olla päästy nauttimaan ihanasta pakkassäästä. Talvessa kaikista kauneinta on puut, jotka on ihan lumessa (kuten näissä kuvissa). Mutta oonkin lähinnä ihastellu niitä sitten ikkunasta, haha. Tänään oltiin vasta ensimmäistä kertaa ulkona koko perhe sitten maanantain jälkeen. Käytiinkin Pancho Villassa syömässä ja voin kyllä suositella lapsiperheillekin sitä. Esimerkiksi meidän tyttö söi siellä sormiruoka-annoksen, joka maksoi 1,50€. Annos oli ihan riittävä 1-vuotiaalle. Ollaan ennen syöty Timon kanssa vaan kahdestaan ruoat, eikä olla ostettu lapsille mitään, mutta tällä kertaa tehtiin poikkeus.

Farkut - Gina tricot (Molly) | Paita - Only | Kengät - SoWhat / Vamos kenkäkauppa | Pipo - Gina tricot (uusi) | Kaulahuivi - Vila (uusi) | Takki - Vila

  Oon alkanut ostaa vähän uusia asusteita ja esimerkiksi pipon löysin Gina tricotista ja kaulahuivin Vilasta. Farkut on mun luottofarkut Mollyt Gina tricotista ja noi on kyllä ihan parhaat. Oon nyt yrittänyt etsiä korkeavyötäröisiä hyvinistuvia farkkuja, mutta en ole löytänyt yhtä hyviä! Jos teillä on muuten antaa vinkkiä, miten ihmeessä saan putsattua nuo mun valkoiset kengät, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan! Ajattelin, että valkoiset kengät ois kivaa vaihtelua mustille, mutta enhän mä tajunnut, että nuo likaantuu noin pahasti. Itse oikeastaan unohdan tuon likaisuuden, mutta nämä kuvat paljasti taas kaiken ja äitikin siitä muistuttaa lähes aina, kun me nähdään, haha.

  Tuota Onlyn frilla-paitaa kokeilin ensimmäistä kertaa jo kesällä, mutta jätin sen vielä kauppaan. Harmitti, että jätin, sillä en meinannut enää löytää kyseistä paitaa. Onlyn sivuilta sen sitten tilasin ja tällä hetkellä se taitaa olla loppuunmyyty, eikä taida enää tulla lisää, kun tämä oli muutenkin alennuksessa "last season" -kohdassa. Näitä oli sekä vaaleanpunaisena ja harmaana, mutta itse tykkäsin vaaleanpunaisesta enemmän. Sopii mielestäni mustien farkkujen kanssa hyvin!

Mukavaa alkavaa viikkoa!♥

Lastenhuoneen sisustus

  Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi kuvannut lastenhuoneen tänne blogin puolelle ja se on siinä välissäkin ehtinyt muuttua moneen kertaan! Itseasiassa juuri eilen illalla tein sellaisen muutoksen, että toin makuuhuoneesta meidän 2x2 kokoisen Kallax-hyllyn lastenhuoneeseen. Nyt meidän makuuhuoneessa on isompi 2x4 kokoinen Kallax-hylly ja lastenhuoneessa tämä pienempi. Se isompi on ollut niin iso tuonne ja nyt tästä huoneesta tuli paljon avarampi. Lelut meillä säilytetään Kallax-hyllyssä laatikoissa, legolaatikoissa sekä kaapissa. Teen jossain vaiheessa vielä erikseen postausta lastenhuoneen järjestyksestä/lelujen säilytyksestä. En tosin tiedä onko tämä makuuhuone kauaa tämän näköinen, sillä meillä on tarkoitus remontoida tämä huone täysin tämän vuoden aikana. Tässä huoneessa siis nukkuu meidän 3v poika sekä 1v tyttö.

Meidän tytöllä on oma hempeä nurkkaus, sillä hän nukkuu vielä pinnasängyssä. Isoveljen kanssa samaan huoneeseen hän muutti joskus viime syksynä ja se on toiminut tosi hyvin! Vaikka tyttö herääkin vielä yöllä itkemään, niin meidän poika nukkuu aina tosi sikeästi, eikä ole tietoinen siskonsa itkemisestä.  Meidän tuo Ikeasta ostettu pinnasänky on sellainen, että siitä saa toisen laidan pois ja siitä saa tehtyä "juniori-sängyn". Tarkoitus kuitenkin on, että kun lapset ovat tarpeeksi isoja, poika menee nukkumaan kerrossängyn yläsänkyyn ja tyttö sitten alas.

Olen halunnut pitää tässä huoneessa värit mahdollisimman rauhallisina, sillä en tykkää hirveän kirkkaista tai tummista väreistä sisustuksessa. Siksi valitsinkin tytölle vaaleanpunaista ja pojalle harmaata ja vähän sinistäkin on esimerkiksi tuossa viirissä. Vähitellen tämä vaaleanpunainen+harmaa -yhdistelmä on siirtynyt olohuoneen puolelle sekä omiin vaatteisiin.

  Huoneen toisella puolella onkin sitten kerrosängyn lisäksi Ikean leikkikeittiö sekä legosäilytyslaatikot, joita onkin tarkoitus hankkia lisää jossain vaiheessa. Tykkään siitä kun niitä voi pinota päällekäin niin kuin oikeitakin palikoita. Ikean keittiön löysin viime vuonna Facebook -kirpputorilta ja se onkin ollut ahkerassa käytössä sen jälkeen. On muuten saanut mun omat vispilät, lastat ja kipot olla keittiössä rauhassa, kun lapsilla on omat jutut omassa keittiössään.

  Tämä kerrossänky on pienempi kuin normaalikokoinen sänky, jonka vuoksi se alunperin hankittiinkin. Sen patjakoko on 70cm x 155cm ja koko sänky on korkea vain 140cm. Olen tehnyt aiemmin postauksen sängystä. Vielä emme ole asentaneet yläsänkyyn laitoja ja tikkaita, koska niille ei ole tarvetta. Yläsänky on yleensä täynnä kirpputorille meneviä tavaroita tai nostamme sinne leluja tytön edestä pois, ettei hän revi, tuhoa tai syö niitä. Erityisesti pojan dublorakennelmat menee sinne turvaan, koska niitä ei kuulemma saa hajottaa. Haha. Tämä sänky on kyllä ihan lemppari ja niin näppärän kokoinen.

Mukavaa viikonloppua!♥

My day 9.1 - Kotiäidin arkea kahden lapsen kanssa

klo.01:34 Meidän tyttö herää ensimmäisen kerran, mutta saan hänet nukahtamaan uudestaan.

klo.04:25 Tyttö herää uudestaan ja kun yritän häntä nukuttaa, niin tajuan, että taas seuraavat kaksi tuntia menee valvoessa, kun hän ei heti suostu nukahtamaan.

klo.06:00 Havahdun siihen, kun Timo tulee olohuoneeseen ja olen nukahtanut tytön kanssa sohvalle. Siirrän nukkuvan lapsen pinnasänkyyn ja menen itsekin nukkumaan takaisin.

klo.07:50 Herätään sitten lopullisesti ja oon ihan poikki. Olisin kaivannut vielä ainakin pari tuntia unta. Mennään olohuoneeseen, johon kohta esikoinenkin tulee.

klo.08:50 Aamutoimet on tehty ja ollaan syöty aamupalat. Mietin päivän ohjelmaa. Mielessä käy kirppiskierros Seinäjoella, kirppiskierros Vaasassa, vanhempieni luokse maalle tai perhekerho.

klo.10:33 En valinnut noista vaihtoehdoista mitään, sillä jäätiinkin kotiin leikkimään. Yritän saada pidettyä neitiä hereillä päiväruokaan asti, että saan pidettyä hänellä rytmin yllä. Jos mennään autolla edes lyhyt matka, niin unet on taattu ja rytmit pilalla. Ainoa varteenotettava vaihtoehto olisi lähteä vanhempieni luokse maalle tai Vaasaan, koska niihin on noin tunnin ajomatka, niin se olisi sopiva aika päiväunille. En kuitenkaan jaksa tänään ajaa niin pitkää matkaa ja huomaan et hillun vieläkin yökkäreissä. Pari yötä meni jo ihan hyvin ja nyt taas tällanen huonompi, niin oon ihan ulkona, eikä jaksa oikein mitään tehdä. Ryhdistäydy Jenni!

klo.11:15 Syödään lounasta, jonka jälkeen laitan tytön päiväunille. Oi pliis, nuku pitkään! Viestittelen samalla mm. äitin kanssa, joka käy läpi varastoja ja kyselee tarviiko jotain mun vanhoja leluja säästää. Suunnitellaan muiden bloggaajien kanssa blogimiittiä Tampereelle ja meidän seurakunnan pastorikin laittaa viestiä ja kysyy jos ottaisin sunnuntain aamukokoukseen musiikkivastuun. Suostun.

klo.12:30 Käyn putsaamassa auton lumesta ja huomaan kuinka ulkona onkin ihana sää. Mulla onkin mielessä yks postausidea meidän pojan takista joten saan taaperon puetuksi ulos ja ihan hyvät kuvat otettua. Katsotaan pojan kanssa yhdessä millaisia kuvia tuli.

klo.13:40 Tulevan sunnuntain musiikkivastuusta inspiroituneena pyyhin pianon päältä pölyt ja soittelen sillä hetken. Pian tyttö herää päikkäreiltä ja hän tulee mun ja veljensä kanssa soittelemaan pianoa myös.

klo.15:27 Tein ruoan vähän etukäteen, kun ajattelin että oltais menty kauppaan ennen ruokaa. Syötiin välipala ja asiat eskaloitui niin, ettei ehditykään kauppaan. Pitää katsoa jos illemmalla tai seuraavana päivänä menisi.

klo.16:05 Huomaan kuinka aurinko laskee ja tekee taivaan punertavaksi.

klo. 17:00 Soittelen Timolle, kun ei hän ollut vieläkään tullut töistä. Olikin jäänyt ylitöihin. Päätän sittenkin lähteä kauppaan lasten kanssa, koska en välttämättä huomenna aamupäivällä jaksa ja melkein kaikki oli loppu kuten maito, jogurtit yms. Yllättäen kaikki lasten vaatteet oli taas hukassa ja ennen kuin päästään ulos ovesta, niin kello on jo puoli kuus.

klo.18:45 Kun tullaan kaupasta, Timo on tullut kotiin. Lähden samantien itse pienelle lenkille, että jaksan sitten vielä laittaa lapset nukkumaan.

klo.19:20 Timo on tehnyt lasten kanssa iltasiivoukset ja laitamme yhdessä lapset iltapalan kautta nukkumaan.

klo.20:45 Istahdan itse koneelle tekemään blogijuttuja ja vastailen samalla blogiin liittyvään sähköpostiin.

klo.21:30 Teen vielä kännykkäsovelluksen avulla pari treeniohjelmaa, jonka jälkeen siirryn suihkun kautta nukkumaan.

TB Style - Tammikuu

  Olen nähnyt esimerkiksi Saijan ja Hennan blogeissa tällaisia TB style -postauksia (eli throwback style) ja koska itsekin olen aloittanut bloggaamisen vuonna 2011, niin miksen minäkin keräisi vanhoja asukuvia samaan postaukseen ja katso kuinka tyylini on muuttunut.
  Jos vähän alustan näitä kuvia ennen kuin te aivan järkytytte. Esimerkiksi vuonna 2011, kun aloitin bloggaamisen, niin monet suositut bloggaajatkin, jotka bloggaavat vielä tänäkin päivänä, ottivat asukuvat ihan tyyliin peilin kautta tai omalla parvekkeella tai terassilla. Nykyään asukuvatkin ovat menneet enemmän "ammattimaisempaan" suuntaan ja jotkut ihan palkkaavat kuvaajankin sitä varten.  Se on toisaalta sääli, vaikka ymmärrän kyllä myös sen että miksi. Sillon ennen bloggaaminen oli tosi huolettomampaa ja tosiaan pystyit vaan ottamaan peilin kautta asukuvat ja sait silti lukijoita. En tiedä toimisiko sama tänä päivänä.
  En ole joka vuosi ottanut kerran kuussa kuvia, mutta laitan näihin postauksiin aina sen verran kuvia, mitä multa löytyy arkistojen kätköistä.

2012 (vas.). Mä oon muutama vuosi sitten pukeutunut paljon kirkkaampiin väreihin, mikä nyt ei sinänsä huono juttu ollut. Tuosta mekosta tykkäsin paljon, mutta olen myynyt sen kirpputorilla jo eteenpäin. Onpa siitä joskus tullut blogiinkin kommenttia, että olenko raskaana. Saattaisin toisaalta pukea päälleni edelleen, mutta ehkä pitkän neuletakin vaihtaisin lyhyempään. Mutta nuo hiukset♥ Raskaus/imetyshormonit ovat tehneet kyllä tehtävänsä ja voin enää vain haaveilla noinkaan paksun näköisistä hiuksista.

2013 (oik.). Tästä asusta mulla ei ole enää mitään jäljellä. Tuo collegepaita oli vähän tollanen lyhyempi ja mulla ei ole edes korkeavyötäröisiä farkkuja vaan oon vaan laittanut mustan topin siihen väliin. En enää pukisi tätä asua päälleni. Farkut tosin oli kivat! Niissä oli jotain leopardin turkin näköistä kuviointia.

2014. Noo, tästä jopa tykkään ja saattaisin jopa pukea päälleni uudestaankin. Mua harmitti ihan sairaasti nuo farkkulegginssit, kun ne meni mulla töissä rikki. Kontin töissä lasten kanssa lattialla ja ne vaan kulu polvista rikki, enkä enää löytänyt samanlaisia. Toisaalta näitä kuvia katsellessani mietin, että miksei mulla ole enemmän tollasia kauluspaitoja, koska ne näyttää hyvältä! Tästä asusta mulla ei enää ole mitään jäljellä. Kengät heitin justiin jouluna pois, kun ne meni ihan totaalisesti rikki. Huomatkaa muuten tuo ihana tausta meidän entisen asunnon terassilla. Näitä tulee näkymään aika usein, haha.

2015. Omasta mielestäni tämä asu on ihan kamala ja oon niin turvonneen näköinen! Mutta asiaa selittää se, että olen synnyttänyt ihan muutama viikko sitten enkä ollut sinut kroppani kanssa. Tämän asunkin vaatteet olen laittanut kirpputorille kiertoon. Ihan perus asu, mutta ehkä mielummin kotiasuksi kuin muualle.

2016. Tätä kuvaa ottaessa ulkona oli -28 astetta pakkasta että nämä otettiin kyllä hyvin äkkiä. Haha. Ihan perus tällainen farkut+collegepaita -yhdistelmä. Tästä asusta mulla on kaapissa kaikki kenkiä lukuunottamatta ja voisin kyllä pukea uudestaankin päälleni. Silmälaseja en muuten tykkää käyttää ollenkaan! Pidänkin aina piilolinssejä jos vain mahdollista.

2017. Nämä kuvat on otettu muutama viikko toisen lapsen syntymän jälkeen enkä ole läheskään yhtä turvonnut kuin edellisen synnytyksen jälkeen. Näihin kuviin olin erityisen tyytyväinen ja jotenkin tuntu, että Timo oli kehittynyt kuvaajana paljon! Asuunkin olen tyytyväinen ja pukisin uudestaankin. Harmi vain, että tuo paita meni rikki, mutta se on korjauksessa. Tuo takkikin on mulla edelleen ja se oli kyllä hyvä kirppislöytö! Tässä asussa yhdistyykin mun lempivärejä: viininpunaista, armeijanvihreää ja mustaa. Hyvä combo!

2018. Uusimmat kuvat ovat tänään otettu. Takki on edelleen sama hyväksi havaittu Vilan takki. Asusteita on tullut hankittua vähän enemmän. Nykyään kuvaan talviasutkin ihan takin kanssa, vaikka melkein sama takki onkin joka kuvassa. Tykkään kuitenkin kuvata myös takin alla olevan paidan, mutta se ei tässä kuvassa näy. Näitä asukuvia tuleekin lisää sitten myöhemmin, jossa asu näkyy kokonaisuudessaan.

Blogini 3v -arvonnan voitti Juulia M ja sinulle on laitettu sähköpostia! Onnea!♥ Kiitos myös kaikille arvontaan osallistuneille! :)

Mitä mieltä postauksesta? Teenkö näitä lisää?

10 + 1 tavoitetta vuodelle 2018

  Mä en tykkää tehdä mitään uuden vuoden lupauksia, mutta muutaman tavoitteen voisin listata. Vaikka oikeastihan sitä pitäisi olla itselleen niin armollinen, että voisi joka päivä aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Silti uuden vuoden vaihtumisessa on sitä jotain ja ainakin se, että voi konkreettisesti jättää vanhan taakseen ja yrittää tehdä ensi vuodesta parempi. Elämä ei luonnollisestikaan mene suunnitelmien mukaan ja matkan varrelle saattaa tulla ilon lisäksi surua, vaikeuksia ja menetyksiäkin, mutta itse ajattelen, ettei mikään asia tapahdu sattumalta vaan kaikella on tarkoitus; joko olla meille siunauksena tai sitten opetuksena. Itse en ainakaan voi kieltää sitä, etteikö vaikeat asiat ois kasvattanut mua henkisesti. On kuitenkin monia asioita, joihin itse voi vaikuttaa - ja siksi tämä postaus. Tässä siis mun tavoitteita tälle vuodelle. Nämä postauksen kuvat on muuten otettu joulupäivän aamuna. Oli ihana auringonnousu.♥

1. Pyri puhumaan aina hyvää toisista. Sen sijaan, että arvostelisi toista sen mukaan, että hän tekee jonkin asian erilailla, niin keskity mielummin puhumaan toisesta hyvää ja rohkaisemaan muita. Erilailla tekeminen tai eri mieltä oleminen ei tarkoita, että kumpikaan olisi väärässä.

2. Älä jää negatiivisuuden kierteeseen. Oon aika hyvä siinä, että yritän tuoda asiat positiivisuuden kautta ja kääntämään negatiivisetkin asiat positiiviseksi. Mutta monesti jos liikaa miettii asian negatiivisia puolia, niin jään niihin vellomaan ja alan nähdä asiat liiankin negatiivisena. Ikäviä asioita tapahtuu ja totta kai saa olla surullinen, mutta asiat pitää pyrkiä hyväksymään ja yrittää nähdä edes se pieni toivon pilkahdus asiassa.

3. Tee enemmän reissuja. Havaihduin siihen, että oon viime vuonna aika paljon ollut kotona. Enemmän olisi voinut käydä erilaisissa tapahtumissa, keikoilla tai muuten ihmisten ilmoilla. Toki viime vuosi oli aika raskas pienen vauvan takia.

4. Tee jotain mitä et ole ikinä ennen tehnyt. Vain taivas on rajana.

5. Herkuttele vähemmän ja liiku enemmän. Mä oon niin hyvä keksimään tekosyitä, ettei tarttis liikkua, mutta nyt asialle täytyy oikeasti tehdä jotain. Synnytyksen jälkeen oon vaan tosi huonossa kunnossa eli tarkoitus on pudottaa vähän painoa ja treenata lihaksia. Oon ollut myös syömättä herkkuja kaks viikkoa ja se on mulle paljon se! En tiedä kauan oon kokonaan syömättä, mutta tarkoitus olisi opetella nauttimaan herkuista kohtuudella. Tosi paljon oon syönyt vain tavan vuoksi.

6. Panosta blogiin enemmän. Nyt musta tuntuu ainakin, että postauksia on vaikka kuinka paljon luonnoksissa, että oon tehnytkin nyt lähiaikoina 3 postausta viikkoon, vaikka normaalisti yritän 2 postausta julkaista viikossa. Sitten tietenkin mua innostaa bloggaamaan uudistukset kuten lapsiperhe -näkökulman tuominen blogiin ja muutenkin oon kyllä innoissani! Kunhan sais pidettyä tän tahdin, ettei käy ku viime vuonna. Esim. heinäkuussa tein vaan yhden postauksen. Toki mennään tilanteen mukaan, enkä halua tästä bloggaamisesta ottaa stressiä.

7. Vietä enemmän aikaa ystävien kanssa. Tais olla viime vuonnakin tavoitteena, mutta kaiken tän lapsiperhearjen keskellä se helposti jää. Joten ystävät, laittakaapa tekin viestiä ja yritän itsekin laittaa.♥

8. Ota enemmän aikaa itsellesi, oikeasti. Näin äitinä se ei aina ole helppoa, mutta se kannattaa. Mä oon sellainen, että ajattelen aina muita ja itseni jätän viimeiseksi. Se tulee selkärangasta joten siksi on niin vaikea olla itsekäs ja ajatella sitä, että mä voin olla kotoa poissa ja tehdä jotain omaa. Mutta oonkin suunnitellut tälle vuodelle ainakin pari sellaista reissua, että menisin ilman lapsia.

9. Remontoi lastenhuone. Viime vuonna tavoitteena oli terassin remontointi ja tänä vuonna sit ois tuon lastenhuoneen vuoro.

10. Panosta parisuhteeseen. Pitkässä parisuhteessa on erilaisia vaiheita ja ei aina mene niin hyvin. Koko viime vuosi oli kuitenkin parisuhteen kannalta hyvää aikaa. Koen, että meidän parisuhde voi tosi hyvin ja näin 11 vuoden jälkeen rakastun aviomieheeni vaan uudestaan ja uudestaan. Me ollaan hyvä tiimi.♥ Toivottavasti myös tämä vuosi voisi olla yhtä onnellista aikaa joten siihen täytyy panostaa, ettei ala pitää suhdetta itsestäänselvyytenä.

+ Ja ennen kaikkea: Ole itsellesi armollinen. Nauti elämästä, nauti jokaisesta hetkestä ja ole läsnä. Itke, kun itkettää ja naura, kun naurattaa. Tervetuloa vuosi 2018!

Onko teillä uuden vuoden tavoitteita? Jos teillä on samankaltaisia postauksia, linkatkaa vaikka tähän, niin käyn katsomassa! :)

ps. Vielä tänään on viimeinen päivä osallistua tähän arvontaan, mikäli et ole vielä osallistunut! :)

Paljon kehuttu kirppislöytö

  Jonkin verran aina toivotaan lapsista postauksia ja niin kuin jo viime vuoden puolella mainitsinkin, niin lapsiin liittyviä postauksia tulee tulevaisuudessa olemaan enemmän blogissani. Toki emme mieheni kanssa halua näyttää lasten kasvoja tunnistettavasti, mutta onnistuu se bloggaus ilman kasvojakin. Se on siis yksi uudistus tälle vuodelle.
  Halusin teille tulla jakamaan meidän pojan talviasun tai niin sanotun kauppa-asun. Eli puen nämä vaatteet hänelle päälle, kun mennään esimerkiksi kauppaan, kylään tai ylipäätänsä autolla jonnekin, eikä tarvi haalaria laittaa päälle. Löydän paljon itsellenikin vaatteita kirpputorilta, mutta lapsille hankin lähes kaiken käytettynä mikäli vain mahdollista. Kuvissa näkyvä pojan asu on siis kokonaan hankittu kirpputorilta.

  Erityisesti pojan kettutakki on saanut paljon kehuja tuntemattomilta kaupassa ollessamme ja kerran apteekin myyjäkin kehui pojan takkia. Myönnän, että tuo on kyllä aivan ihana! Se on Name it -merkkinen ja oli tosi hyvässä kunnossa. Maksoin siitä 10€. Pipo, housut ja kengät ovatkin sitten H&m:n mallistoa, mutta kirpputorilta nekin hankittu.

  Yritän katsella eri kausivaatteita jo etukäteen, mutta välillä meinaa tulla kiire niin kuin viime vuoden lopussa meidän pojan toppavaatteiden kanssa. Kun niitä etsii kirpputoreilta, niin se ei toimi ihan niin, että kävelet vaan kirpputorille ja "noniin, ostan tuon". Varmaa ei ole, että löytyykö edes mitään, onko se oikean kokoinen tai ehjä tai onko se liian kallis tai edes mieleinen. Oon nimittäin aika tarkka myös siitä mitä sieltä kirpputorilta ostan. Mutta toisaalta sehän siinä jännää onkin, kun ei koskaan tiedä mitä kirppikseltä löytää. Vaikka ravaankin paljon kirpputoreilla, niin kyllä siinä myös säästää paljon! Varsinkin, kun esimerkiksi tämä kyseinen kettutakki ei välttämättä mene kuin tämän yhden talven. Sitten laitan takin itse myyntiin kirpputorille ja saan siitä rahaa.

Kiinnostaako teitä lapsiin tai lapsiperheisiin liittyvät postaukset vai onko ehdoton ei?

Gastromax säilytyspurkit kuiva-aineille

  Mua on aina inhottanu tuo meidän kuiva-ainelaatikko. Se on täynnä murusia, sokeria ja kaikkia muita kuiva-aineita, mitä purkeista tippuu. Ja useinmiten se ei todellakaan näytä noinkaan siistiltä, mitä tuossa "Ennen" -kuvassa se näyttää. Yleensä kaikki on vaan heitetty sinne ja sitten tarvittavaa juttua on pitänyt etsiä laatikosta. Laatikon lisäksi meillä on ollut kuiva-aineita muissakin kaapeissa ja esimerkiksi spagetit on korkeassa purkissa ja ennen riisi ja makaroni oli kans erillisessä purkissa. Mutta nyt laitoin sitten kaikki kuiva-aineet purkkiin ja samaan laatikkoon säilytykseen. Olen Facebookissa erilaisissa järjestysryhmissä kuten Loistava järjestys, Konmari Suomi, Lapsiperheen kodin sisustus- ja järjestysvinkit, mutta en kyllä muista mistä näistä ryhmistä tämän kuiva-aineiden säilytysidean sain. Nuo on kuitenkin kaikki ihan älyttömän hyviä ryhmiä!

  Nämä ovat siis Orthexin valmistamat Gastromax -nimiset säilytyspurkit, jotka on suunniteltu nimenomaan kuiville aineille. Purkkeja löytyy lähes jokaisesta marketista kuten Prismasta, Citymarketista, Minimanista, Halpa-hallista jne, mutta omani ostin Prismasta, koska sieltä löysin tällä hetkellä halvimmalla. Purkkeja on eri kokoisia ja mulla esimerkiksi nuo isommat ovat 3,5 litraa, vähän pienemmät 1,6 litraa ja pienimmät 0,8 litraa, joita menee kaksi päällekäin, niin ne ovat samankokoisia 1,6 litran purkin kanssa. Eli purkkeja voi myös pinota päällekäin ja siten säästää tilaa myös. Sitten dymolla vaan nimet päälle ja nauti siisteydestä ja järjestyksestä!

  Mulle on arjessa tärkeää, että asiat toimii ja pysyy järjestyksessä. En halua käyttää liikaa aikaa siivoamiseen tai tavaroiden järjestämiseen. Ja sitä paitsi nämä ovat läpinäkyviä, niin helposti näkee mitä ne sisältää tai onko joku lopussa. Lisäksi kannet ovat näppärät: tiiviit, mutta kuitenkin helppo avata. Eipä ole enää tuota laatikkoa tarvinnut siivota. Joten tämä kuiva-ainelaatikko on nyt kuin unelma!

Missä te säilytätte kuiva-aineita?