Usein kuulee puhuttavan siitä, kuinka bloggaajien postauksia ruoditaan
"ei sen kotona voi millään olla aina noin siistiä" tai "tuskin sen
aamupalat aina tuolta näyttää". Oikeasti ketä kiinnostaa katsella
sisustuskuvia, joissa lapsen lelut on kaadettu olohuoneen lattialle,
lehtipinoja on siellä täällä, eilisen iltapala-astiat on tv-tason päällä
ja eiliset vaatteetkin on riisuttu olohuoneen lattialle? Ei mua
ainakaan, koska näen sitä samaa meidän olohuoneessa. Oman blogini tarkoituksena onkin tuoda esille kauneutta ja
inspiraatiota kuvien kautta, ei niinkään tuoda esille sitä, millaista
meillä olisi aina. Itse vertaan blogia monesti aikakausilehteen; ei
missään kauneus- tai sisustuslehdessäkään ole jostain sottaisesta
meikkikasasta tai olohuoneesta kuvia vaan totta kai ne asiat on
sommiteltu sitä kuvaa varten, jotta saataisiin mahdollisimman kaunis
kuva. Jos lukija kuvittelee oikeasti, että esimerkiksi meillä on aina
siistiä, niin sitten se vastuu on lukijalla, ei minulla. Ja toisaalta
entä sitten jos bloggaajan kotona onkin aina siistiä huolimatta siitä, että
heillä on kolme pientä lasta, kaksi koiraa ja vielä kissa, niin onko se
joltain pois? Ei ole. Tässä postauksessa kuitenkin halusin avata vähän
sitä, mitä kulisseissa tapahtuu ja miten minun blogipostaukset syntyvät. Edelliseen osaan pääset tästä, jossa kerron siitä, kuinka asupostaukseni syntyvät. Tosin nykyään pyrin siihen, että asukuvani ottaa aina joku toinen, ettei tarvitse itselaukaisimella niitä ottaa. Myös tässä kyseisessä postauksessa kerron enemmän kuvanmuokkauksesta.
Tykkään ottaa blogiini kauniita kuvia, sillä ainakin mulle itselle tulee hyvä mieli kauniista jutuista. Tykkään selailla blogeista, Instagramista ja Pinterestistä kauniita kuvia ja inspiroidun niistä. Oon yrittänyt itse myös kehittyä enemmän tavaroiden sommittelusta kuviin, jotta kuvasta tulisi mahdollisimman kaunis. Haluan tällä postauksella näyttää teille, mitä näiden kauniiden kuvien taustalla oikeasti on.
Julkaisin keskiviikkona tämän postauksen luottomeikeistä ja kuvasin sitä varten meikkejäni. Postauksen idea tuli jostain päähäni ja lähdin heti toteuttamaan sitä, kun vielä valoa riittäisi. Tarvitsin tarpeeksi luonnon valoa ja mielellään valkoisen taustan joten meidän olohuoneessa sijaitseva Kallax -hylly sai toimia alustana. Sehän oli ihan pölyinen, koska en ollut pyyhkinyt siitä pölyjä moneen viikkoon. Se piti siis putsata ja siirtää ylimääräiset tavarat viereisen pianon päälle. Ajattelin, että käytän myös valkoista tarjotinta alustana, mutta koska käytän sitä kynttiläalustana, niin tietenkin siihen oli jäänyt punaista talia. Rapsuttelin ne pois ja pyyhin myös tarjottimen pölystä. En saanut siitä kuitenkaan täydellisen puhdasta, niin päätin käyttää sitä vain taustalla alustan sijasta.
Hain meikit ja asettelin ne hyllyn päälle. Laitoin myös taustarekvisiittaa kuvaa varten (kynttilöitä ja kukkapinnejä ym.). Tässä kohtaa räpsin jo paljon kuvia, mutta jotenkin hahmotin asiat vasta sitten, kun näin valmiin kuvan kameran näytöstä, niin vaihtelin rekvisiittoja ja meikkien asentoa paljonkin ennen kuin olin tyytyväinen. Olin päättänyt, että haluan ottaa kuvat meikeistäni ylhäältä päin ja koska olen niin lyhyt, otin kuvat pianon penkillä seisten. Enkä tietenkään saanut kuvata rauhassa vaan poikamme tietenkin juuri siinä hetkessä halusi syliin tai muuten vaan huomiota joten kuvaussessio keskeytyi välillä. Yhteensä meikkien asettelu ja kuvaaminen kesti noin kolmekymmentä minuuttia ja kuvia räpsin noin neljäkymmentä. Tästä alemmasta kuvasta näkee esimerkiksi sen, mitä jää pois kuvasta, kun kuvaustilanteessa rajaa sitä, mitä haluaa kuvaan ottaa mukaan. Olin juuri kuvannut puuterirasiaa, mutta nuo kaikki muut jutut jäivät täysin kuvan ulkopuolelle kukkia lukuunottamatta.
Myöhemmin päivällä laitoin muistikortin tietokoneeseen ja aloin muokkaamaan kuvia sekä kirjoittamaan tekstiä. Lisäsin kuvat Flickr:iin ja sieltä blogiin. Tajusin siinä vaiheessa, että haluan lisää kirkkautta kuviin, koska tykkään itse valoisista kuvista. Joten eikun lisää muokkaamaan ja kuvat uudestaan Flickr:iin. Sitten kirjoitin tekstin. Sehän ei käynytkään niin kätevästi tällä kertaa, kun piti tarkistaa esimerkiksi meikkien nimet. Luin vielä tekstin moneen kertaan läpi, enkä tehnyt tätäkään osiota yhteen putkeen. Yhteensä kuvien muokkaukseen ja tekstin kirjoittamiseen meni vähän reilu tunti.
Julkaisin keskiviikkona tämän postauksen luottomeikeistä ja kuvasin sitä varten meikkejäni. Postauksen idea tuli jostain päähäni ja lähdin heti toteuttamaan sitä, kun vielä valoa riittäisi. Tarvitsin tarpeeksi luonnon valoa ja mielellään valkoisen taustan joten meidän olohuoneessa sijaitseva Kallax -hylly sai toimia alustana. Sehän oli ihan pölyinen, koska en ollut pyyhkinyt siitä pölyjä moneen viikkoon. Se piti siis putsata ja siirtää ylimääräiset tavarat viereisen pianon päälle. Ajattelin, että käytän myös valkoista tarjotinta alustana, mutta koska käytän sitä kynttiläalustana, niin tietenkin siihen oli jäänyt punaista talia. Rapsuttelin ne pois ja pyyhin myös tarjottimen pölystä. En saanut siitä kuitenkaan täydellisen puhdasta, niin päätin käyttää sitä vain taustalla alustan sijasta.
Hain meikit ja asettelin ne hyllyn päälle. Laitoin myös taustarekvisiittaa kuvaa varten (kynttilöitä ja kukkapinnejä ym.). Tässä kohtaa räpsin jo paljon kuvia, mutta jotenkin hahmotin asiat vasta sitten, kun näin valmiin kuvan kameran näytöstä, niin vaihtelin rekvisiittoja ja meikkien asentoa paljonkin ennen kuin olin tyytyväinen. Olin päättänyt, että haluan ottaa kuvat meikeistäni ylhäältä päin ja koska olen niin lyhyt, otin kuvat pianon penkillä seisten. Enkä tietenkään saanut kuvata rauhassa vaan poikamme tietenkin juuri siinä hetkessä halusi syliin tai muuten vaan huomiota joten kuvaussessio keskeytyi välillä. Yhteensä meikkien asettelu ja kuvaaminen kesti noin kolmekymmentä minuuttia ja kuvia räpsin noin neljäkymmentä. Tästä alemmasta kuvasta näkee esimerkiksi sen, mitä jää pois kuvasta, kun kuvaustilanteessa rajaa sitä, mitä haluaa kuvaan ottaa mukaan. Olin juuri kuvannut puuterirasiaa, mutta nuo kaikki muut jutut jäivät täysin kuvan ulkopuolelle kukkia lukuunottamatta.
Myöhemmin päivällä laitoin muistikortin tietokoneeseen ja aloin muokkaamaan kuvia sekä kirjoittamaan tekstiä. Lisäsin kuvat Flickr:iin ja sieltä blogiin. Tajusin siinä vaiheessa, että haluan lisää kirkkautta kuviin, koska tykkään itse valoisista kuvista. Joten eikun lisää muokkaamaan ja kuvat uudestaan Flickr:iin. Sitten kirjoitin tekstin. Sehän ei käynytkään niin kätevästi tällä kertaa, kun piti tarkistaa esimerkiksi meikkien nimet. Luin vielä tekstin moneen kertaan läpi, enkä tehnyt tätäkään osiota yhteen putkeen. Yhteensä kuvien muokkaukseen ja tekstin kirjoittamiseen meni vähän reilu tunti.
Ainoastaan toinen bloggaaja tietää tämän vaivan ;D Mutta itse olen samaa mieltä, että blogeissa viehättää kauniit kuvat, joiden avulla pääsee hetkeksi karkuun arjen sekaisuutta. Välillä on kuitenkin virkistävää lukea tämäntyylisiä postauksia, joissa näytetään kulissien taakse :)
VastaaPoistaNo sanoppa muuta! :D Ei sitä ehkä tule ajatelleeksi, mitä kaikkea siellä postauksen takana on, kun sen näkee valmiina julkaisuna blogissa. :) Niinpä, mullekin blogit tosiaan on pakoa hetkeksi sieltä arjesta. :) Kiva kuulla, että postaus oli mieluinen, kiitos kommentista! :)
Poista