10 vuotta yhdessä

  Perhosia vatsassa, hengitysvaikeuksia toisen ollessa lähellä, tuhat tekstiviestiä kuukaudessa (voikun olisikin ollut Whatsapp silloin), päivittäiset mesekeskustelut heti koulun jälkeen jatkuen yömyöhään, välitunnilla vaihdettuja katseita, kipinää, jännitystä, ujoja hymyjä,  kädestä kiinni pitäminen ensimmäistä kertaa koulussa, ensisuudelma, välitunnilla vaihdetut suukot, kouluvihkojen ja päiväkirjojen koristeleminen sydämillä, rakkauslaulujen kuuntelu, ensimmäisen kerran sanotut "rakastan sua", epävarmuus siitä kestääkö tämä, kelpaanko. Siinä muutama asia, jotka kuvaavat hyvin mun ajatuksia ja tapahtumia 14 ja 15 -vuotiaana, kun Timon kanssa tutustuttiin paremmin ja alettiin seurustelemaan. Kun kirjotan tätä, niin kyyneleet valuu ja pystyn hyvin palaamaan näihin tapahtumiin muistoissani. Liian usein nää vaan unohtuu arjen keskellä. Mä en todellakaan ajatellu sillon teininä, kun alettiin seurustella, että "tässä ois nyt tää mun tuleva aviomies". Elin silloin hetkessä ja laskin viikkoja ja kuukausia, mitä ollaan oltu yhdessä.

2006

2007

  Nyt kuitenkin tuosta kaikesta on kulunut kymmenen vuotta, minkä tiedostan, että tässä iässä se on paljon. Ja paljon on myös mahtunut tähän kymmeneen vuoteen. Paljon iloa, naurua ja vaikeitakin hetkiä. Kaikille meidän suhde ei ole ollut mieleinen, meidän eroakin on toivottu ja jonkin verran on myös sabotoitu. Se kuitenkin kertoo enemmän heistä kuin meistä. Vastoinkäymiset tekee ihmisestä vahvempia ja ne ovat vain hitsanneet meidät enemmän yhteen. Ollaan alusta asti oltu Timon kanssa kuin paita ja peppu ja harvemmin meitä on nähnyt erillään.

2013

  Se mikä meidät on sitten pitänyt yhdessä tähän päivään asti, on mun mielestä avoimuus, luottamus, toisen kunnioitus ja yhdessä tekeminen. Me ei salata toisiltamme mitään, eikä ole asiaa, mistä ei voisi toiselle sanoa. Avoimuus tuo myös luottamusta toiseen, sillä jos toinen on avoin eikä salaa mitään, niin on helppo luottaa toiseen. Kunnioitus näkyy esimerkiksi siinä, että arvostamme toisiamme, hyväksymme toisen sellaisena kuin hän on, hyväksymme toisen tunteet ja mielipiteet, vaikka ne eroaisivatkin omista. Meidän suhteeseen ei kuulu toisen haukkuminen, mitätöinti, piikittely tai nolaaminen toisten nähden ja riitojen tullessa pyydämme ja annamme anteeksi. Me myös tykätään toistemme seurasta niin, että teemme asioita yhdessä ja me myös kuljetaan paljon yhdessä. Käydään esimerkiksi yhdessä ruokakaupassa ja katsotaan yhdessä Salkkareita ja Uutta päivää.
 Vaikka me ollaan aina oltu ku paita ja peppu, niin silti nään meidät erillisinä ihmisinä, joilla on omat mielipiteet, kiinnostuksen kohteet ja ajatukset. Tosin mainittakoon tässä, että ollaan todella harvoin eri mieltä mistään! Jos mennään syömäänkin esimerkiksi Subway:hin, niin tilataan patonki aivan samoilla täytteillä. Haha. Sitten itse näen myös vahvuutena sen, että me ollaan seurusteltu niin nuoresta lähtien ja kasvettu samalla yhteen ja koettu paljon yhdessä. Toki asioilla on myös kaksi puolta ja se on ollut myös huonona asiana, koska on ollut niin lapsi monessa asiassa ja epävarma itsestään, enkä minä ainakaan ole mikään täydellinen tyttöystävä ollut.

2009

2009 & 2014

  Isoin asia kuitenkin on asenne avioliittoa ja parisuhdetta kohtaan. Mulle avioliitto on elinikäinen "kunnes kuolema erottaa". Ja se vaatii töitä. Ja vaatii tahtomista. Näin kymmenen vuoden jälkeen ei ole enää niitä samoja ihastumisentunteita kuin aluksi, eikä ole tarkoituskaan. Jos toista katsoisi koko ajan vaaleanpunaisten silmälasien läpi, niin kumppanuussuhde jäisi muodostumatta. Tarkoitus on sitoutua toiseen ihmiseen myös silloinkin, kun on vaikeaa, eikä välttämättä löydä enää sitä ihmistä, johon joskus on ihastunut. Toista ei tulisi silti monien vuosien jälkeenkään pitää itsestäänselvyytenä vaan sitä rakkautta tulisi näyttää monin eri tavoin. Oon ihan varma, että jokainen haluaa tuntea olevansa haluttu, rakastettu ja kumppanin ykkösvalinta edelleen monien vuosien jälkeenkin.

2011

  Itse näen myös, että rakkaus on tietysti tunne, mutta se on myös päätös. Sehän on ihan täys fakta, että maailmasta löytyy aina parempi, hauskempi, kauniimpi, komeampi ja seksikkäämpi ihminen kuin se sun oma kumppanis, koska eihän kukaan ole täydellinen. Olen kuitenkin päättänyt naimisiin mentäessä, että Timo on se mun "oikea" ja olen päättänyt pitää hänet parhaimpana, komeimpana ja seksikkäämpänä kuin kukaan muu.
  Oon iloinen siitä, että mun vierellä on ihminen, jonka seurassa pystyn olemaan täysin oma itseni. Timo tietää mun menneisyyden, mun virheet, mun heikkoudet ja silti on mun vierellä. Ja on ollu jo kymmenen vuotta. Tästä on hyvä jatkaa.
 

"Meille sanottiin:
Matkaan jos lähtee, niin matkalla haavoittuu
ja tulisena hehkuvat vasket himmeiksi kolhiintuu.
Olkoon niin, olkoon niin, mä tahdon elää sen kaiken
kanssasi sun."

-Juha Tapio